Oslo-Kristiansand-Hirtshals-Fredricia-Berlin 4-5.7.2014

Efter två nätter och två dagar i ett soligt Oslo med utmärkt sällskap startade vi mot nya äventyr. Färjan över till Danmark gick från Kristiansand som är beläget helt i den sydligaste delen av Norge och vi startade i tid för att kunna njuta av vackra landskap.

Första delen av resan var lite av en besvikelse. Motorväg så långt ögat nådde och inga vackra vyer någonstans. Men i detta rondellernas och tunlarnas lovade land ändrade också vyerna. Höga berg och djupa dalar och hisnande landskap. Vägarna var smala men trygga på grund av staket mellan motkommande trafik. Omkörning var helt enkelt omöjligt på de farligaste ställena.
Så småningom kom vi till vår destination Kristiansand och letade efter färjfästet som skulle föra oss över till Danmarks Hirtshals.

 

Vi i väntade i en  och en halv timme på att båten skulle komma och sen körde vi glada och nöjda ombord. OBS! Texten på collegen är inte riktad mot mig :)

Överfärden till Hirtshals tog 3 h 15 min. Vi åt en sallad och fördrev tiden med att vandra runt, runt, runt för vi började sakna lite motion. Plötsligt var vi ändå framme och styrde kosan mot nästa destination som var Fredericia och Ilkka och Tom. Där var vårt nästa övernattningsställe.

Vi kom fram först klockan 23, men på spisen puttrade en gryta med stefanido och rödvinet stod på bordet och vi satt ute i den varma danska natten till sent på morgonen. Tack Ilkka och Tom!! <3 Love you!

Efter att ha avnjutit en underbar frukost som våra värdar dukade upp begav vi oss iväg mot Berlin där min bror väntade på oss. Vi kan verkligen känna oss privilegierade och välkomna var än vi rör oss.

Framför oss låg en lite över 500 km:s sträcka och vi satte gasen i bottnen och drog iväg. Allt gick väl tills vi efter ca 150 km började höra ett knattrande ljud från bilen. Någonstans underifrån, eller framförifrån och i synnerhet jag blev helt nipprig. Miki, som just då körde tyckte att det inte kan vara så farligt eftersom det inte kändes i styrningen och inga alarmlampor brann. Vi stannade ändå på en bensinstation, som nog inte hade någon service, och där kröp vi under bilen och försökte hitta felet .Det måste ha varit en syn! Eftersom vi ingenting hittade ringde jag min bror i Berlin och tyckte att han kanske kunde lösa problemet. Och han gav ett nummer till den lokala Autoliitto som kanske kunde vara oss behjälpliga.

Och sedan kom slutkaneten. Orsaken till knattrandet var i asfalten! Vi (alltså vi själva) kom underfund med att knattrandet berodde på vägunderlaget. När det gick över till vanlig asfalt tog ljudet slut. Oj Suck. Vi hade i det skedet alarmerad både folk och servicestationer i Berlin för att rädda oss. Nå, sånt händer.

Vi anlände till Berlin med sedvanlig säkerhet och har fått den stora äran att bo hos vänner i deras lägenhet så länge de är på semester i Bretagne och  nu har vi etablerat oss och gjort upp planer för imorgon.

Berlin önskar God Natt!

Klo. 01:51.. Berliinissä..

Erinäisten teknisten ym. olosuhteiden takia istun vasta nyt kirjoittamassa "blogia". Nettiyhteyksien kopplaaminen täällä oli odotettua hankalampaa ja jouduttiin turvautumaan Tommin opastukseen. Lopulta homma saatiin toimimaan, ja tässä sitä taas vaan kirjotellaan.. :)  Kiitos Tommi !!

Matka Oslosta Kristiansandiin sujui kommelluksitta.. no jaa, melkein ainakin.. kuski nimittäin hyytyi keskenmatkan ja jouduttiin pysähtymään "aamiaiselle", jonka jälkeen vaihdettiin kuljettajaa toviksi. Osa maisemista jäi siis meikäläiseltä näkemättä, kun oli ihan pakko vähän nukahtaa. Entistä ehompana ja skarpimpana taaspuikkoihin pienten nokosten jälkeen.

Jälleen kerran todistettiin navigaattorin erinomaisuus. Löydettiin satamaan ja sisäänajoväylälle ihan ominemme. Ajettiin jonoon muiden lauttaa odottavien seuraan ja kulutettiin siinä reilu tovi ihmisiä "mällistellen" ja kehitellen erilaisia ajatuksia siitä, keitä nämä ihmiset olivat, mihin ja miksi menossa. Hauskaa ajanvietettä.

Lopulta päästiin ajamaan lautalle..sinne hyllylle..jonne jouduimme Laylan matkan ajaksi jättämään, huoh..

Lautalla nautittiin kevyt lounas, kierreltiin ympäriinsä ja päiviteltiin venäläisten määrää "näillä leveysasteilla", kuin myös sitä, miten paljon ihmiset ostelivat taxfreesta. Huh huh.. vain reilun kolmen tunnin matkalla Kristiansandista Hirtshalsiin. Turistit.. :(

Matka Hirtshalsista Fredericiaan, helppo nakki. Mutta vitsi miten maisemat muuttui... siis ihan pelkkää "lättyä" ja tuulimyllyjä silminkantamattomiin.. Taas niin erilaista.. Sitä kai tää reissaaminen on, siis sen mielekkyys, erilaisia maisemia, ihmisiä, olosuhteita, kohtaamisia..

Eilinen Fredericiassa oli satumainen! Navigaattori ensinnäkin toimi perfekt.. Ilkka tiedusteli jossakin vaiheessa, että milloin suunnilleen oltaisi perillä.. No, kysyttiin navigaattorilta ja kerrottiin tieto tekstiviestillä Ilkalle. Myöhästyttiin 3min. .. ja sekin vain, koska jouduttiin seisomaan kaksissa liikennevaloissa juuri ennen perille tuloa. Mutta ei hätää. Vastaanotto oli kuin etukäteen käsikirjoitettu.. suorastaan kuninkaallinen.. Tom seisoi talon edustalla vahtimassa ettei ajettaisi ohi.. siis juuri oikeaan aikaan.. minkä olimme ilmoittaneet saapumisajaksemme.

Ihana tavata taas ja ilta kului mahtavan illallisen ääressä, jonka katoimme pihalle ihanan lämpöisen illan syliin. Seurusteltiin kuulumisia vaihtaen ja erinäisiä reissukokemuksia jakaen. Pikanttina lisänä se, että Anci ei ollut aikaisemmin tavannut kumpaakaan, siis Ilkkaa eikä Tomia.. Keskustelua käytiin tanskaksi, norjaksi, suomeksi, suomenruotsiksi ja englanniksi. No, kaikki ymmärtää, miten vaikeaa tanskankieli on ymmärtää.. mutta abaut kolmen lasillisen jälkeen sekin sujui ihan "hienosti".

Jokunen tunti ennätettiin nukkua ja eikun tien päälle... tosin ensin ihana aamiainen leppoisissa merkeissä. Anci tosin oli jo ennättänyt käydä "kylillä" Ilkan kanssa.. Olipahan tuoreita ihania sämpylöitä, joista tein meille myös "retkieväät". 

Pieniä kommelluksia matkan varrella Fredericiasta Berliiniin.. siis auton kanssa.. tai siis niin me luultiin.. Hah, mummot liikenteessä.. Joku ääni jossain tarkottaa tietty, että auto suunnilleen räjähtää siihen paikkaan..

Sitä (ääntä) sitten tutkittiin ja ihmeteltiin, hätäpäissämme jopa soiteltiin.. no.. Kajkalle, josko tietäisi jonkun, joka voisi auton tsekata. Matkaa oli kuitenkin jatkettava, äänistä huolimatta, ei sinnekkään voinut jäädä.. Erinäisten pähkäilyiden jälkeen ymmärrettiin mistä äänet aiheutuvat.. huoh.. Todella helpotti ja tunnettiin itsemme fiksuiksi.. ha haa.. Melkein oltiin pistetty Berliini jo hälyytystilaan.. joka puhelimitse peruttiin ennen enempiä toimenpiteitä.. vähäks noloooo.. Mut näin se menee, kun ollaan maailmalla..

Berliiniin sitten saavuttiin, jälleen kerran, aivan aikataulussa ja oikeaan paikkaan, eli Kajkan luo. Herra itse ohjaili parvekkeelta käsin meidän auton parkkeerausta, tallusteli sitten kuitenkin alas kadulle auttamaan kamojen roudaamisessa.

Mutta tämähän ei tietenkään ollut vielä määränpää... eli jatkettiin matkaa Kajkan "skootterin" vanavedessä lopulliseen määränpäähän.... Ja siitä lisää tuonnempana.. Nyt on ihan pakko jo päästä nukkumaan.. <3 Näihin tunnelmiin Berliinistä.